Lapinlakki ja korvalliset kuuluvat Suomen talven vaativimpaan päähinevalikoimaan, sillä ne on suunniteltu nimenomaan kymmenien pakkasasteiden ja puraisevan tuulen varalle. Moni ostaa ensimmäisen talvipäähineensä ulkonäön perusteella ja huomaa vasta pakkasella, ettei se pidä lämpöä siellä missä pitäisi – korvissa, niskassa ja ohimoilla.
Miksi pää menettää lämpöä niin nopeasti pakkasella
Pään ja erityisesti korvien alueella verenkierto on vilkasta ja ihonalaista rasvaa vähän, minkä vuoksi lämpöhukka tapahtuu siellä nopeammin kuin esimerkiksi vartalolla. Tuulisessa pakkassäässä paljaat korvat voivat paleltua jo kymmenissä minuuteissa, ja juuri tämä on syy siihen, miksi suomalaisessa talvipäähinevalikoimassa korvasuojat eivät ole koriste vaan käytännön välttämättömyys.
Villapipo on arkikäyttöön riittävä monena pakkaspäivänä, mutta se ei tarjoa samaa suojaa kuin malli, jossa on erilliset korvalliset tai lapinlakin tyyppinen leveä, alas taittuva reuna. Tästä syystä pakkasella, tuulisessa säässä tai pitkäaikaisessa ulkona oleskelussa – esimerkiksi hiihtolomalla tai pilkkireissulla – kannattaa valita päähine, jossa korvien suoja on rakenteellinen ominaisuus, ei jälkikäteen lisätty yksityiskohta.
Lapinlakki – Lapin perinteestä nykypäivän talvipäähineeksi
Lapinlakki juontaa juurensa saamelaiseen pukukulttuuriin, jossa alueelliset variaatiot – kuten tunturialueiden sarvilakki – ovat perinteisesti kertoneet käyttäjänsä kotiseudusta ja perhesuhteista. Nykyisin lapinlakki-nimitystä käytetään laajemmin kaikista malleista, joissa on korkea, usein turkista tai villaa oleva runko ja alaspäin taitettavat korva- ja niskaläpät.
Rakenteellisesti hyvä lapinlakki suojaa kolmea aluetta yhtä aikaa: korvia, ohimoja ja niskan takaosaa. Monissa malleissa läpät voi tarvittaessa nostaa ylös ja kiinnittää lakin päälle, mikä tekee siitä käytännöllisen sekä pakkasajoon että hetkeksi lämpimämpään sisätilaan siirryttäessä. Tämä on myös yksi syy, miksi lapinlakki on säilyttänyt asemansa Lapin matkailussa, poroerotuksissa ja talviurheilun parissa vuosikymmenten ajan.
Korvalliset – rakenteen tärkein yksityiskohta
Korvalliset voivat olla joko kiinteä osa lakkia tai erillinen, napein tai tarranauhalla kiinnitettävä lisäosa. Kiinteät korvalliset ovat yleensä lämpimämpiä, koska niissä ei ole saumaa, josta kylmä ilma pääsisi tunkeutumaan sisään. Irrotettavat korvalliset taas ovat käytännöllisiä silloin, kun samaa päähinettä halutaan käyttää sekä syyskeleillä että kovassa pakkasessa.
Yleinen virhe on valita korvalliset liian löysästi istuviksi. Jos korvallinen jää irti korvasta esimerkiksi tuulisella säällä, ilma pääsee kiertämään korvan ja kankaan välissä, jolloin eristävä vaikutus katoaa lähes kokonaan. Korvallisten tulisi asettua ihoa vasten napakasti mutta ilman puristusta – tämä on yksi niistä yksityiskohdista, jotka huomaa vasta käytännössä, ei kaupan hyllyllä sovittaessa.
Materiaalivertailu: turkis, villa ja tekokuidut
Aito turkis on edelleen paras yksittäinen materiaali äärimmäiseen pakkaseen, koska se eristää ilmaa tehokkaasti karvojen väliin ja kestää tuulta paremmin kuin kudotut materiaalit. Keinoturkis on kevyempi ja edullisempi vaihtoehto, mutta sen eristävyys jää yleensä aidon turkiksen tasosta jälkeen erityisesti pitkäaikaisessa ulkona olossa. Aiheesta kiinnostuneen kannattaa tutustua tarkemmin turkislakin materiaalivaihtoehtoihin, joissa aito ja keino turkis käydään läpi yksityiskohtaisemmin.
Villa puolestaan toimii hyvin kosteudenkin kanssa, sillä se pitää lämpöä myös kostuessaan – toisin kuin monet tekokuidut. Tämä tekee siitä toimivan materiaalin esimerkiksi lumisateessa tai pakkaslumen sohjoutuessa. Kevyempään arkikäyttöön ja lyhyisiin pakkasjaksoihin sopii hyvin myös tavallinen villapipo, mutta sen korvasuoja jää lapinlakkia heikommaksi juuri korvallisten puuttuessa.
Oikean koon ja mallin valinta
Talvipäähineen tulee istua tiiviisti mutta ei puristaa, sillä liian löysä lakki päästää lämpimän ilman karkaamaan ja liian tiukka rajoittaa verenkiertoa – kumpikin heikentää lämmöneristystä. Koska mallit ja kokoluokitukset vaihtelevat valmistajan mukaan, kannattaa ennen ostoa mitata oma päänympärys ja verrata sitä myyjän mittataulukkoon. Käytännön ohjeet tähän löytyvät artikkelista hatun mittaus ja koko – tee sovitus kotona.
Sovitusvaiheessa kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota korvallisten asentoon: niiden pitää peittää koko korvalehti, myös sen alaosa, eikä jäädä vain korvan yläreunan päälle. Tämä on tavallinen syy siihen, että muuten hyvälaatuinen lakki tuntuu kylmältä käytössä.
Yleinen myytti: paksuus ei ratkaise lämpimyyttä
Monet olettavat, että mitä paksumpi ja painavampi lakki, sitä lämpimämpi se on. Todellisuudessa ratkaisevaa on ilmaa sitovan kerroksen rakenne, ei materiaalin paksuus sinänsä. Ohut mutta tiiviisti kudottu villa tai hyvälaatuinen turkis voi eristää paremmin kuin paksu mutta löyhärakenteinen tekokuitupäähine, jonka läpi tuuli pääsee tunkeutumaan.
Toinen yleinen väärinkäsitys on, että korvalliset ovat tarpeen vain pohjoisessa. Käytännössä tuulinen pakkassää esimerkiksi rannikkokaupungeissa voi tuntua yhtä puraisevalta kuin sisämaan kuiva pakkanen, jolloin korvasuojan merkitys korostuu asuinpaikasta riippumatta.
UKK
Sopiiko lapinlakki myös kaupunkikäyttöön, vai onko se pelkkä erä- ja matkailupäähine?
Lapinlakki sopii hyvin myös kaupunkikäyttöön, sillä sen lämpöominaisuudet ovat hyödyllisiä aina bussipysäkillä odottamisesta pitkiin kävelymatkoihin pakkasessa. Malliston joukosta löytyy sekä perinteisen näköisiä että pelkistetympiä versioita arkikäyttöön.
Voiko korvalliset irrottaa, jos sää lämpenee kesken päivän?
Osassa malleista korvalliset ovat kiinteät, osassa irrotettavat tai ylös taitettavat. Jos päähinettä käytetään vaihtelevissa säissä, kannattaa valita malli, jossa läpät voi nostaa ja kiinnittää lakin päälle ilman erillisiä osia.
Onko aito turkis aina parempi vaihtoehto kuin tekokuitu?
Aito turkis eristää yleensä paremmin kylmimmillä keleillä, mutta tekokuitu on kevyempi, edullisempi ja usein helppohoitoisempi arkikäyttöön. Valinta riippuu siitä, käytetäänkö lakkia satunnaisesti vai päivittäin ankarassa pakkasessa.
Yhteenveto
Lapinlakin ja korvallisten tehtävä on suojata juuri niitä alueita, joista lämpö karkaa nopeimmin – korvia, ohimoja ja niskaa. Materiaalilla, korvallisten istuvuudella ja oikealla koolla on suurempi merkitys lopulliseen lämpimyyteen kuin päähineen paksuudella tai ulkonäöllä. Kun nämä yksityiskohdat ovat kunnossa, pakkasella voi liikkua ulkona huomattavasti pidempään ilman, että korvat tai niska alkavat paleltua. Yleinen pukeutuminen ja vaatteet kuuluvat vaatekauppojen valikoimaan, mutta juuri tällaisten päähinekohtaisten yksityiskohtien vertailu on syy, miksi erikoistuneen hattukaupan puoleen kannattaa kääntyä pakkastalven päähinettä valittaessa.
